Yrityksen luominen on hyvin simppeliä, mutta toiminnasta tuskin on tulossa menestyvää tai pitkäjänteistä, jos yritykseltä ei löydy liiketoimintasuunnitelmaa.

Olipa kyseessä sitten uusi pesula, kasinot ilman tiliä, markkinointiyritys tai vaikkapa uudenlainen vähittäiskauppa, on liiketoimintasuunnitelman tekeminen tärkeää, koska se toimii ikään kuin yritystoiminnan käsikirjana toiminnan edetessä ja kasvaessa.

Joidenkin mielestä liiketoimintasuunnitelman teko ei ole tarpeen, jos ei ole hakemassa rahoitusta, mutta se auttaa jäsentelemään toiminnan kokonaisuuden ja vastuutehtävät. Samalla sen avulla voi varmista, että kaikki toiminnassa tarpeen otettavat asiat on otettu huomioon.

Miten liiketoimintasuunnitelma sitten tehdään ja mitä siinä tulee huomioida? Tässä artikkelissa sukelletaan tarkemmin liiketoimintasuunnitelman tekoon ja siihen liittyviin olennaisiin seikkoihin.

Mikä liiketoimintasuunnitelma on?

Liiketoimintasuunnitelma on yleensä kirjallisesti tehty dokumentti, johon on käytännössä kiteytetty kaikki yrityksen toimintaan liittyvät asiat. Sen avulla yrittäjällä ja yrityksellä on mahdollisuus hahmottaa paremmin liketoiminnan resurssit ja tutkailla, miten kannattavaa yritystoiminta on.

Lähtökohtana liiketoimintasuunnitelman tekemisessä on se, että se on tarkoitettu yritykselle, mutta yleensä ulkopuoliset sijoittajat, rahoittajat sekä muut sidosryhmät haluavat nähdä sen. Jos esimerkiksi haluaa yritykselleen starttirahaa, täytyy hakemuksessa olla mukana liiketoimintasuunnitelma.

Liiketoimintasuunnitelma ei suinkaan ole vain kerran tehty ja muokkaamaton dokumentti, vaan sitä täytyy päivittää toiminnan kehittyessä ja kasvaessa.

Miksi liiketoimintasuunnitelman tekeminen on tärkeää?

Jos on vasta aloittamassa omaa yritystoimintaansa ja tarvitsee sitä varten rahoitusta ulkopuolelta, tarvitaan liiketoimintasuunnitelmaa rahoituksen hakemista varten.

Vaikka rahoittajiin ei yrittäisi tehdä vaikutusta eikä starttirahaakaan tarvisi, on liiketoimintasuunnitelman tekeminen silti järkevää. Miksi? Koska sen avulla voi tarkastella yrityksen menneisyyttä ja samalla arvioida tulevaisuutta.

Samalla liiketoimintasuunnitelma auttaa hahmottamaan, täytyykö toimintaan tehdä jotain muutoksia tai viilauksia, vai onko kaikki menossa juuri oikeaan suuntaan.

Suunnitelman tekoa ei kannata tehdä hätiköiden, vaan siihen on hyvä käyttää runsaasti aikaa. Huolellisesti tehty liiketoimintasuunnitelma voi tuntua ajan tuhlaamiselta ja täysin turhalta, mutta on hyvin todennäköistä, että se tulee maksamaan itsensä takaisin myöhemmin.

Samalla korkeatasoisen liiketoimintasuunnitelman avulla voi minimoida riskit, jolloin myös taloudellisten tappioiden osuus voi pienentyä. Yritys voi myös kasvattaa omia voittoja, kun asiakkaiden tarpeet ja tuotteiden kannattavuus on tiedossa.

7 asiaa, jotka tulee ottaa huomioon liiketoimintasuunnitelmaa tehdessä

1) Mistä lähdetään liikkeelle?

Kannattaa aluksi pohtia hetki sitä, millaiset edellytykset itsellä on yrittäjäksi. Miksi haluaa yrittäjäksi? Miltä alalta itseltä löytyy kokemusta ja millainen oma koulutustausta on? Missä asioissa on hyvä? Onko itsellä verkostoja, joita voi hyödyntää?

Yritystoiminnan alkuvaiheessa voi joutua tekemään niitäkin asioita, joissa ei ole niin hyvä, mutta yrityksen kasvaessa itselleen voi palkata väkeä hoitamaan ne asiat, jotka eivät luonnistu itseltä niin hyvin.

2) Liikeidean kuvaileminen

Tässä vaiheessa on hyvä kertoa, mistä suunnitelma ja itse toiminnassa oikein on kyse.

Yritystä ei ole järkevää perustaa ilman asiakaslähtöistä liikeideaa ja nimenomaan hyvä liiketoimintasuunnitelma on sellainen, joka pohjautuu hyvälle liikeidealle.

Jos liikeidea eli esimerkiksi palvelu tai tuote ei tuota asiakkaalle lisäarvoa, sitä tuskin tullaan koskaan hankkimaan. Tällöin koko toiminta kaatuu, koska asiakkaita ei ole.

Mieti seuraavia asioita:

• Millainen tuote tai palvelu on?
• Kenelle se on suunnattu?
• Miten tuote / palvelu eroaa jo olemassa olevista?
• Millaista arvoa asiakkaille tuotetaan?
• Miten tuote / palvelu toteutetaan?

3) Vision avulla oikeaan suuntaan

Visiolla voidaan tiivistää omat tavoitteet ja haaveet, ja lisäksi sen avulla voidaan hahmotella yritystoiminnalle suunta ainakin seuraavan viiden vuoden ajaksi.

Visio toimii sekä motivoitajana että oikeanlaisena suunnannäyttäjänä päivittäisessä työnteossa. Etenkin niinä päivinä, kun töitä ei tee mieli tehdä, voi visio motivoida jatkamaan vaikeuksista huolimatta, jotta lähtötilanteeseen voidaan saada positiivinen muutos.

Tässä vaiheessa ei siis kuulu kuvailla jo saavutettuja asioita, vaan niitä, joita tulevaisuudessa haluaisi vielä saavuttaa.

Toisaalta visio ei saa olla liian epärealistinen, koska silloin se kuulostaa lähinnä tavoittavattomissa olevalta mainoslauseelta. Visiota ei myöskään kannata kuvailla liian yksityiskohtaisesti, koska se tehdään useaksi vuodeksi eteenpäin.

Ja kuten jokainen yrittäjä tietää, voi muutamassakin vuodessa matkaan tulla useampi muuttuja ja mutka.

4) Analysoi kilpailijat

Perehdy huolellisesti markkinoihin ja omaan toimialaan. Selvitä kilpailijat, joilta löytyy samankaltainen palvelu / tuote. Pidä mielessä myös epäsuorat kilpailijat, jotka käytännössä kilpailevat samoista tarpeista.

Mieti näitä asioita:

• Keitä kilpailijat ovat?
• Millaisia kilpailijoiden hinnat ovat?
• Mitä epäsuoria kilpailijoita palvelulla / tuotteella on?
• Mitkä ovat kilpailijoiden vahvuudet ja heikkoudet?

5) Riskianalyysillä varaudutaan riskeihin

Yrittäjyyteen liittyy haasteita ja riskejä lähes väistämättä, ja siksi kaikkeen tähän on hyvä osata varautua. Tämä siksi, että pienetkin virheet voivat olla seurauksiltaan suuria.

Kannattaakin kirjata ylös, millaisia olennaisia riskejä toimintaan liittyy, miten todennäköisesti ne toteutuvat ja miten paljon ne vaikuttaisivat talouteen.

Tässä muutamia eri riskejä:

• Omaisuusvahingot
• Liiketoimintariskit
• Taloudelliset riskit
• Liiallinen riippuvuus yhdestä asiakkaasta tai rahoittajasta
• Henkilöstöriskit

6) Tiivistelmällä pääsee käsiksi kokonaiskuvaan

Loistava liiketoimintasuunnitelma on sellainen, joka alkaa yhden sivun tiivistelmällä. Siinä käytännössä käydään läpi koko yrityksen ja sen toiminta tiivistetysti.

Tiivistelmän tekeminen kannattaa tehdä huolellisesti, koska erityisesti tähän sijoittajat ja rahoittajat kiinnittävät huomiota. Tiivistelmä on siis ikään kuin kirjallisessa muodossa oleva hissipuhe, jolla koitetaan vakuuttaa ulkopuolinen rahoittaja yrityksen kannattavuudesta.

7) SWOT-analyysi

Suunnittelussa voi myös hyödyntää SWOT-analyysiä, jolla voidaan hahmottaa yrityksen:

• Sisäiset vahvuudet
• Sisäiset heikkoudet
• Ulkoiset uhat
• Ulkoiset mahdollisuudet

SWOT-analyysin avulla voi hahmottaa omaa asemaa kilpailijoihin suhteutettuna.